Suomessa virkamiehet saavat monen tavallisen kansalaisen vuosipalkan "sivutuloistaan" erinäisten suurten yhtiöiden hallituksissa istuessaan. Samaan aikaan samat virkamiehet allekirjoittavat päätöksiä, joissa myönnetään miljoonien ja taas miljoonien eurojen korottomia lainoja, etuuksia ja muita rahanarvoisia sopimuksia. Ja veronmaksaja maksaa! Kuka tähän voisi puuttua, ei ainakaan kukaan nykypoliitikoista, jotka ovat ryvettyneet skandaaleissa, joihin kukaan ei niihinkään puutu. Silmänlumeeksi virkamiehet järjestävät mittavia harmaantalouden oikeudenkäyntejä, joissa paheksutaan suunnattomasti pieniä, muutaman tuhannen euron kupruja ja samaan aikaan virkamiehet itse ottavat lahjuksia isoilta yrityksiltä.
Valtion huippuvirkamiehet keräävät muhkeat lisätulot sivutoimista ja -tehtävistä, jotka eivät kuulu heidän varsinaiseen työhönsä. Osa ansaitsee virkapalkan lisäksi 3 000–6 000 euron lisätienestit kuukaudessa, Helsingin Sanomien selvityksestä ilmenee.
Sivutulo kasvattaa joidenkin ministeriöiden osastopäälliköiden, verohallinnon ja sosiaaliministeriön virkamiesten kuukausiansioita 40–80 prosenttia.
Virkamiesten sivutuloja selvitettiin tuoreiden vuoden 2006 tulo- ja verotietojen perusteella. Vuosiansioista vähennettiin virka- tai sopimuspalkka, ja jäljelle jäivät sivutienestit. Kyselyt virkamiehille tehtiin sähköpostitse.
Muhkeimmat sivuansiot eli lähes virkapalkkansa verran kuukaudessa ansaitsee kaksi ministeriön osastopäällikköä. Valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Jukka Pekkarinen istuu pörssiyhtiö Sammon hallituksen jäsenenä, mistä saa 70 000 euroa vuodessa.
"Ehdokkuuteni Sammon hallitukseen on esimieheni osoittama. Puolueettomuuteni viranhoidossa ei vaarannu", Pekkarinen selvittää.
Kauppa- ja teollisuusministeriön elinkeino-osaston päällikkö Kalle J. Korhonen taas on Finnveran hallituksen puheenjohtaja ja pörssiyhtiö Rautaruukin hallituksen jäsen. Rautaruukki palkitsi jäsenensä viime vuonna noin 3 000 euron kuukausipalkkiolla.
Korhosen kollega, Ktm:n energiaosaston päällikkö Taisto Turunen istuu valtion edustajana Outokummun ja maakaasua jakelevan Gasumin hallituksessa.
Valtionyhtiöiden ja valtio-omisteisten yhtiöiden hallituspalkkiot herättävät kitkeryyttä muissa virkamiehissä. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen Erkki Leppävuori joutuu huhkimaan viiden tutkimus- ja kehitysyhtiön hallituksessa ansaitakseen yhtä paljon sivutuloja kuin ministeriön osastopäälliköt.
"Vähäinen – siis verrattuna esim. valtionyhtiöiden "virkamiehiin" – tulo päätoimesta tosiaan kertyy niistä vähäisistä askareista, joita tällaisen vaatimattoman viran hoitaminen edellyttää", Leppävuori kirjoittaa.
Hänen mukaansa sivutyöt eivät vaaranna viranhoidon puolueettomuutta, vaan suorastaan "päinvastoin".
Verohallituksen kaksi johtajaa Mirjami Laitinen ja Ahti Leoska olivat ministeriön väen lisäksi sivutuloisten kärkisijoilla. Verotuskeskusta johtava Laitinen on nostanut muhkeita sivutuloja verotusta käsittelevien kirjojen tekijänoikeuspalkkioista kohta kymmenen vuoden ajan.
Parhaimpina vuosina veroalan kirjat ovat tuplanneet hänen vuositulonsa, ja vielä viime vuonnakin ne toivat 60 prosentin lisän hänen virkapalkkaansa.
Verotarkastusyksikön johtaja Ahti Leoska taas kertoo saaneensa sivutuloja veroalan järjestöjen omistaman Verotus-lehden "talousasioiden hoitamisesta". Verotus-lehden omistajia ovat muun muassa verovirkailijain liitto, Suomen verotarkastajat, Helsingin veroviraston virkailijat ja kuntien veroasiamiehet.
Laitinen puolestaan on myös hyvin suosittu luennoitsija. Hänen palveluksiaan käyttävät muun muassa kauppakamarit.
Yllättävän runsas sivutuloautomaatti liittyy suomalaiseen sosiaalivakuutusjärjestelmään. Jos kansalainen valittaa kansaneläke-, sairausvakuutus-, työttömyys- tai työeläkeratkaisusta, ratkoo valitusta lautakunta.
Lautakunnat kokoontuvat virka-aikojen ulkopuolella, ja sivutulojen eteen joutuu tekemään kotitöitä. STM:n apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen kuuluu peräti kahteen muutoksenhakulautakuntaan, joista hänen sivutulonsa ovat peräisin. HS Talousuutiset
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti