keskiviikko 9. tammikuuta 2008

Miksi kerjäläisiä on pakko päästää maahan?


Saamme nähdä keväällä, kun mahdolliset lumet sulavat ja aurinko alkaa taas lämmittämään, kuinka valtaisat kerjäläislaumat kansoittavat pääkaupunkimme katukuvaa. Ja muka mitään ei tälle ole tehtävissä? Varmasti on tehtävissä, jos vain päätösten tekijöillä on halua siihen! Ei mikään EU-, eikä muukaan kansainvälinen sitoumus pakota meitä suomalaisia ottamaan näitä huijareita tänne. Nämähän kuuluvat kansainvälisiin rikollisjärjestöihin, jotka kerjäämisen ohessa harjoittavat myös varkauksia, ryöstöjä ja kiristystä, joten helppo varmasti on estää näiden pääsy tänne. Mutta kun halutaan olla niin suvaitsevaisia, niin suvaitsevaisia ja samaan aikaan rahaa ei riitä kunnolliseen ja riittävään vanhusten- ja lastenhoitoon! Että taas sylettää!

Helsingin kaupunki valmistautuu yhä suurempien kerjäläisjoukkojen tuloon kaupungin kaduille. Isoa aaltoa odotetaan kevään lämpimiksi, ja viranomaiset pelkäävät sen tuovan mukanaan myös rikollisuutta.

"Suuri huolemme on, että Helsingissä toistuu sama kehitys, joka on nähtävissä Euroopan suurissa kaupungeissa ja esimerkiksi Oslossa. Siellä kerjäläiset ovat tuoneet mukanaan rikollisuutta ja muita lieveilmiöitä", turvallisuus- ja valmiusosaston päällikkö Hannu Hakala Helsingin hallintokeskuksesta sanoi tiistaina.

Hakala koordinoi viranomaisyhteistyötä Helsingissä.

Helsingistä on oltu yhteydessä Euroopan eri suurlähetystöihin kerjäläistilanteen kartoittamiseksi. Osloon Norjaan tehtiin opintomatka.

Kerjäläisten määrää Helsingissä säätelee Hannu Hakalan mukaan siitä, kuinka rohkaisevan viestin kerjäläisten nykyiset etujoukot välittävät kotikonnuilleen, lähinnä Itä-Euroopan romaniyhteisöön.

Kun Helsingin Sanomat haastatteli kerjäläisiä viime viikolla Helsingin keskustassa, he luonnehtivat tulotasoa parhaaksi Euroopassa.

Kaupunginhallitus pyysi viime vuoden lopussa valtioneuvostolta linjausta ilmiöön, "joka on tullut Helsinkiin jäädäkseen", kuten Hakala sanoi.

Sisäministeriön ohjeistus on paraikaa valmisteilla.

Tällä välin Helsingin hallintokeskus, järjestyspoliisi, ulkomaalaispoliisi ja erityissosiaalitoimi ovat sopineet yhtäläisestä linjasta suhtautumisessa kerjäläisiin.

Kerjääminen on Helsingissä Hakalan mukaan selkeästi "työnjohdettua toimintaa": "Tukikohtaverkosto on syntymässä. Jonkinlaiset doormanit (ovimies, vahtimestari) jakavat kerjäämispaikat ja seuraavat tuottavuutta. Rahat kertyvät yhteiseen kassaan." Helsingin Sanomat

1 kommentti:

Arvo Suomalainen kirjoitti...

Tästäkin uutisesta näemme, että tämä kerjääminen on täysin ammattimaista toimintaa:

"
Poliisi löysi kerjäläisten välinevaraston
6.1.2008 9:22

Katajanokalta löytyi tyhjästä liikehuoneistosta säälin keräämiseen tarkoitettua rekvisiittaa. Välineiden joukossa oli muun muassa kainalosauvoja.

Ulkomaalaispoliisin tutkintayksikön johtaja Jaakko Heinilä sanoo Helsingin Sanomissa, että kerjäläisten toiminta ei ole järjestäytynyttä rikollisuutta, mutta organisoitunutta toimintaa. Heinilän mukaan kerjäläiset eivät kerjää itselleen, vaan sille, joka heidät kerjäämään asettaa.

- Tämä on köyhyyden yksi ilmentymä, Heinilä sanoo.

Gallup: Kerjäläiset halutaan pois kaduilta

Pääkaupunkiseutulaiset haluavat kerjäläiset pois kaduilta, ilmenee Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämästä tutkimuksesta.

Kuusi kymmenestä pääkaupunkiseudun asukkaasta haluaisi kieltää kerjäämisen julkisilla paikoilla. Kolmannes katsoo, ettei asialle ole tarpeen tehdä mitään.

Naiset antaisivat kerjäläisille kenkää miehiä hanakammin. Naisista kerjuun kieltäisi 63 prosenttia, miehistä 55. Nuoret suhtautuvat mierolaisiin vanhoja suopeammin.

Kyselytutkimukseen haastateltiin tuhatta Helsingin, Espoon ja Vantaan asukasta.
"