Tintti Afrikassa- sarjakuva on joutumassa oikeuden käsittelyyn Brysselissä. Kongolainen "opiskelija" haluaa, että tuo 1930-luvulla piirretty ja senaikaista maailmankuvaa peilaava harmiton sarjakuva vedettäisiin pois myynnistä sen sisällön vuoksi. Kongolainen "opiskelija" on vetänyt herneet nenään ja vaatii sen poistamista pikaisesti. Samalla syyllähän valkoinen merimies voisi pyytää Tintti-sarjakuvien poistamista ja polttamista roviolla, sillä sarjakuvassa seikkaileva kapteeni Haddock on kuvattu juopoksi turjakkeeksi. Eihän kaikki valkoiset merimiehet ole viinaanmeneviä turjakkeita, vai ovatko? Suomessakin voitaisiin vaatia Juban päätä vadille Viivi ja Wagner-sarjakuvan piirtämisestä. Siinähän suomalainen mies on kuvattu laiskaksi siaksi, joka vain löhöää sohvalla ja juo kaljaa aamusta iltaan. Tuskin siitä kukaan suomalainen mies kuitenkaan syytettä nostaa.
Tintti-sarjakuvaa syytetään taas rasismista. Brysselissä opiskeleva kongolainen Mbutu Mondondo Bienvenu vaatii, että sarjakuva "Tintti Afrikassa" alkuperäiseltä nimeltään "Tintin au Congo" vedetään pois myynnistä.Bienvenun mukaan kirja kuvaa afrikkalaiset stereotyyppisinä mustaihoisina, joita valkoiset siirtomaaisännät hallitsevat. Nykyinen Kongon demokraattinen tasavalta oli Belgian siirtomaa vuoteen 1960 asti. STT/Kaleva
Tästä koko juttu
http://mikkoellila.thinkertothinker.com/?p=125
VastaaPoistaMuistan lukeneeni lapsena Tintti-sarjakuva-albumin nimeltä Seikkailu Punaisella merellä, jonka juoni liittyi arabien harjoittamaan neekeriorjakauppaan. Tarinan sankarit lehtimies Tintti ja kapteeni Haddock tietysti vastustivat neekeriorjuutta, mutta silti kutsuivat neekereitä neekereiksi. Tässä tarinassa sana ‘neekeri’ ei siis ollut mitenkään pejoratiivinen ilmaisu, vaan neekeriorjia arabien käsistä vapauttaneiden pelastajien käyttämä asiallinen termi. Kyseinen sarjakuva on kirjoitettu Belgiassa 1950-luvulla, mutta sanan ‘neekeri’ sisältävästä suomennoksesta on otettu muuttamattomia uusintapainoksia ainakin vielä 1980-luvulla. Ei voi olla niin, että rasismin vastustajien 1980-luvulla käyttämä asiallinen termi olisi yhtäkkiä 1990-luvulla muuttunut rasistiseksi solvaukseksi.
Jos sanan ‘neekeri’ käyttäminen julkisesti olisi rikosoikeudellisesti rangaistavaa, kyseisen Tintti-albumin kaikki kymmenettuhannet kappaleet pitäisi takavarikoida ja polttaa roviolla. Tällaiset kirjaroviot eivät kuulu sivistysvaltioon, vaan barbaarimaiseen totalitaariseen diktatuuriin.
Ray Bradburyn romaanissa Fahrenheit 451 poltettiin kirjoja niissä esiintyvien poliittisesti epäkorrektien sanojen ja ajatusten vuoksi. Tätä romaania pidetään yleisesti painajaismaisena kauhukuvana totalitaarisesta tulevaisuudesta, mutta sanan ‘neekeri’ kieltäminen johtaisi näihin painajaismaisiin kirjarovioihin nykyhetken Suomessa.
voi neekeri mene pois suomesta
VastaaPoista